Näin varmistat, että teet laadukasta sisältömarkkinointia

Sisältöjen määrän kasvaessa vain yksi asia on varmaa: hyvin tehdyt sisällöt erottuvat. Joskus kannattaa kysyä itseltään, maksaisiko joku tämän sisällön lukemisesta tai katsomisesta? 

Suomalaiset kerääntyivät pandemian aikana medioiden äärelle ja näyttää siltä, että suurin osa on jäänyt ruutujensa ääreen. Erityisesti nettipalvelujen suosio kasvoi.

Mediat vastasivat lisääntyneeseen kulutukseen tuottamalla enemmän sisältöä. Ensin kiinnostivat uutiset, kriisin pitkittyessä kaivattiin elämyksiä ja viihdettä. Nopeasti muuttuva kriisi lisäsi taustoittavien ja opastavien sisältöjen suosiota. Selityksiä ei kaivannut vain pandemia, vaan myös muut ilmiöt: ilmastokriisi, talouskriisi… Yhä useammin median taustoittavat artikkelit ovat maksumuurin takana. Mitä monimutkaisemmaksi maailma muuttuu, sitä enemmän arvostamme sitä, että joku auttaa meitä ymmärtämään sitä. Kuluttajat ovat valmiita maksamaan myös muunlaisesta digitaalisesta sisällöstä, ja mediat ovat muokanneet sisältöjään ja kerrontaa kysynnän mukaan. Mikä on siis sellaista sisältöä, josta lukijat haluavat maksaa?

Viime toukokuussa lanseerattu Iltalehden Plus-palvelu on Suomen nopeimmin kasvava tilattava journalistinen tuote, ja sillä on maksavia asiakkaita jo noin 43 000. Palvelun keräämästä datasta piirtyy selkeä kuva siitä, mikä tekee sisällöstä rahan arvoista.

Aitous

Koskettavat kohtalot ja tosielämän tarinat kiinnostavat loputtomasti. True crimen, reality-sarjojen ja dokumenttien suosio kertoo aitouden kyvystä koukuttaa kaikilla julkaisualustoilla.

Aitous ei tarkoita vain nyyhkytarinaa tai pomppivaa kännykkäkameran kuvaa. Aitous on sitä, että asia tai ilmiö on totta, ja tarinan henkilöt ovat todellisia henkilöitä. Aitous voi olla rehellinen puheääni, joka ei selittele tai prosessin todenmukainen kuvaus.

Aito tarina sopii myös b2b-viestintään, tästä esimerkkinä Pohjola Vakuutuksen koskettavat yrittäjätarinat.

Hyötytieto ja ratkaisukeskeisyys

Palvelevat, ratkaisuja tarjoavat sisällöt ylittävät usein maksukynnyksen. Vinkkilistojen virrassa ja TikTokin siivousvideoiden ristiaallokossa unohtuu, että hyvin tehdyt neuvovat sisällöt ovat edelleen haluttuja. Kyse ei ole siitä, etteikö tietoa olisi saatavilla. Yhä useammin ongelmamme on päinvastainen: tietoa on liikaa eikä meillä ole aikaa etsiä, lajitella ja arvioida sen luotettavuutta. Jos minun ei tarvitse käyttää kolmea tuntia hankinnan tai projektin tiedonhankintaan, vaan saan ohjeet kerralla, saatan jopa maksaa tiedosta. Hyötytieto ja ratkaisukeskeisyys ovat kuluttajaystävällisiä tapoja taklata esimerkiksi vastuullisuusviestintää. Sen sijaan, että yritys raportoi omasta vastuullisuudestaan, sen kannattaa auttaa kuluttajaa tämän arjessa jakamalla hyödyllistä tietoa.

Koukuttava tarinankerronta

Kiinnostava aihe tai henkilö on vasta tarinan aihe, itse tarinan kertominen on käsityötä, joka vaatii tarinankerronnan työkaluja, kokemusta ja dataan perustuvaa näkemystä. Ammattilainen ei kerro tarinaa mututuntumalla, vaan luottaa dataan. Sen avulla voi parantaa tarinankerrontaa ja nostaa sisällön koettua arvoa. Datasta voi esimerkiksi nähdä, missä kohtaa katsojan tai lukijan mielenkiinto lopahtaa ja muokata sisältöä tehdyn havainnon mukaan. Iltalehden Plussan tekijöiden ohjenuora on: ”Älä keksi tekosyitä olla luottamatta dataan. Oikeita syitä olla luottamatta siihen ei ole.”

Elämyksellisyys

Pandemia siirsi monet kokemamme elämykset digitaalisiksi, ja elämyksellisyydestä on tullut tärkeä osa sisältöä. Elämys syntyy, kun aisteihimme vaikutetaan ja vaikutumme. Sisällössä elämyksen voi tarjota aihe, esimerkiksi pääsyn tarjoaminen jonnekin erikoiseen tai yleisöltä suljettuun paikkaan. Podcastin äänimaisema voi olla elämyksellinen tai videon kuvaus visuaalisesti henkeäsalpaava

Myyvä paketti

Ja lopuksi se tärkein: oli sisältö mitä vain ja julkaistu missä kanavassa tahansa, se pitää myydä potentiaaliselle yleisölle. Hyvä otsikko ei riitä, eikä visuaalisesti vaikuttava kuva. Artikkelin tai videon alun pitää koukuttaa niin, ettei tarinaa yksinkertaisesti voi jättää kesken.

Jos rohkenee, kannattaa kysyä itseltään, maksaisikohan joku tämän lukemisesta. Jos vastaus on ei, kannattaa miettiä, millaisen kirjan takakannen tekstin tarinasta sisällöstä kertoisi.

Sisällön eteen nähty vaiva kannattaa. Kun ilmaiseksi tarjottu kaupallinen sisältö yllättää tarinallaan, elämyksellisyydellään tai hyödyllisyydellään, se jää varmemmin mieliin ja rakentaa kuluttajaan luottamussuhdetta – ja se taas on, no, rahan arvoista. 

Lue lisää Iltalehden Plussan tekemisestä täältä.

Kysy meiltä lisää! Alma Brand Studio hyödyntää tuotekehityksessään ja strategisessa suunnittelussaan Alma Median medioiden analytiikkaa. Mediatalon jättimäinen yleisö kerryttää konepellin alle nopeasti dataa, jonka perusteella suunnittelemme rahan arvoisia strategioita, sisältöjä ja kampanjoita.

Miina Lange

Miina Lange

Alma Brand Studio, AMR

Vastaava tuottaja, Iltalehti

etunimi.sukunimi@almamedia.fi